sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Elossa ollaan!

Aika paljon on sattunut ja tapahtunut sitten viime tekstien.
Kävimme äitienpäivänä Jyväskylässä vielä kisaamassa agilityä jolloin putkahti meidän kolmas nolla ja nousu kakkosiin! :) Vähän oli haikea fiilis kun tutkimukset oli kuitenkin edessä.
18.5. kävimme sitten Juha Kallion vastaanotolla ja niinhän sieltä se ikävä uutinen sitten tuli. Oikeasta lonkasta löytyi alkava nivelrikko ja vasemmassa lonkassa nivelrikko olikin jo pitkälle edennyt :( Lääkäri suositteli agilityn ja kaikkien rajujen liikunta- ja leikkimuotojen lopettamista. Niinpä jätimme agilitytreenipaikkamme ja alettiin opetella uusia pelinsääntöjä. Juha Kallion mukaan parasta Jirolle olisi tasaisesti kevyttä liikuntaa pitkin päivää muttei liian pitkää settiä kerrallaan. Heittoleikkien lopettamisessa on meillä ollut suurin haaste... Ollaan kuitenkin opeteltu erilaista noutoleikkiä, jossa jätetään Jiro maahan ja viedään lelu piiloon josta Jiro saa sen etsiä. Tällä tavalla saadaan vauhti ja voimakas jarrutus minimoitua.
Jiro sai myös tulehduskipulääkekuurin ja pistoskuurin ja jatkossa syödään päivittäin Synoquinia ja öljyjä lisäravinteena. Soitin lääkärille 3 viikkoa käynnin jälkeen ja keskustelun pohjalta hän oli sitä mieltä että Jiron nivelrikko ei vaikuta kovin ärhäkältä ja tasaisemmalla elämällä voidaan päästä jopa 7 vuoteen saakka ilman oireita :)
Säännöllisesti ollaan nyt käyty Maarit Jetsulla fysioterapiassa ja hieronnassa. Jirolla on selkä mennyt melko jumiin kun oikea lonkka on niin löysä että lihakset joutuvat jatkuvasti tekemään töitä pitääkseen lonkan maljassa. Maarit on antanut hyviä jumppaohjeita ja venytyksiä joita nyt Jiron kanssa tehdään kotosalla.

Toukokuun lopulla meillä oli taas ainutlaatuinen paimennusleiri! Sinikka antoi mahtavia neuvoja ja päästiin Jiron kanssa aikalailla eteenpäin hommassa. Kovaa piippaamista Jirolta pääsee jatkuvasti paimentaessa mutta Sinikka oli sitä mieltä että se on enemmänkin epävarmaa piippausta kysellen "teenkö nyt oikein, entäs nyt?". Varattiin syksylle vielä toinen paimennusleiri niin päästään edes toisen kerran vuoteen tähän paimennushommaankin :)

Viime viikolla oli sitten se odotettu aussieleiri <3 Porukka oli odotetusti mahtava kouluttajista puhumattakaan! Tehtiin leirin aikana peltojälkeä, esineruutua, tokoa ja viestiä.
Jiro sai rutkasti itsevarmuutta onnistuessaan hienosti viestipätkillä. Viesti on tosi hauskaa puuhaa ohjaajan ja koirankin mielestä.
Tokossa saatiin taas sikahyviä ohjeita Tytti Juntolta. Ekassa treenissä tehtiin luoksetuloa ja etenkin vauhtia. Tytti sanoi että luoksetulotreeni pitäisi suunnitella niin että 10 treenistä 9 on läpijuoksuja ja 1:ssä on mukana stopit. Ehkä me nyt todella noudatetaan tuota ohjetta!
Seuraava ongelma oli mun jännitys kehään menosta. Nyt kun voittaja korkataan, pitää siis ensimmäistä kertaa mennä kehään ilman remmiä ja jostain syystä mä jännitän sitä. Tehtiin sitä lavastettuna niin että peräkanaa koirien kanssa Tytille juoksutarkastukseen ja eihän siinä mitään ongelmaa pitäisi olla. Otan vaan seuruutuksessa kaikki pätkät niin ei tarvi jännitellä :)
Seuraava treenin aihe oli vireen nostatus liikkeen välissä. Keksin sanan "wau" jota käytän aina ennen palkkaa. Eli ensin joku temppu tai liike ja sitten wau ja lelua. Sitten kokeiltiin ketjutusta niin, että tehtiin kaukot ja wau ja sitten rupattelua että mennään tekeen seuruu joo hienosti wau! Sitten seuruulle ja jos on hyvässä kontaktissa, heti palkka. Näytti toimivan eli tuota treeniä ois tehtävä!
Viimeisessä treenissä katsottiin seuruussa mun käden paikkaa. Tytti oli sitä mieltä että nykyinen käden paikka (koiran ulkopuolella) nollaisi koko liikkeen. Tosin näyttämisen jälkeen Tytti oli sitä mieltä että mun käsi ei ole niin paljon ulkona että se näyttäisi antavan apuja. Täytyy mietiskellä tuota samoin kuin sivuille tulojen käden taakse laittamista.
Tunnaria Tytti kehotti monelle treenamaan niin, että laitetaan mieletön määrä tunnarikapuloita ja sitten se oma. Jos tuo väärän niin antaa tuoda niin kauan kunnes oma tulee ja sitten hirmu bileet! Yhtään ei sais hermostua eikä näyttää rumaa naamaa :)

Nyt olisi siis reilu kuukausi aikaa treenata ne voittajan liikkeet kisakuntoon, jaiks! Huomenna treenataan porukalla ja nyt on tosissa laitettava rytinäksi että saadaan homma puikkoihin. Aika pientä vaillahan tässä liikkeet on mutta Pariisin matkan ja muutenkin kesähelteiden jälkeen tuntuu ettei enää osaa eikä muista mitään. Onneksi on nyt taas kivoja treenivinkkejä niin eiköhän se tästä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti